Hengenvaaran Muikku

Yleisesti ottaen Muikku onkin siis ällömakea sokeriponi (Vaikka hevonen onkin, mutta nainen kun kerran hevosta sanoo poniksi niin ponina hän ikuisesti pysyypi. Ja onhan hän nyt kauhian pienikin.) ja mikä vielä parasta on se myöskin miellyttävä harrastus- sekä kisakaveri monipuolisesti vähän joka lajiin. Ratsuna Muikku nimittäin on oikeasti ihan yhtä ihana kuin aina muutenkin, sillä se on yritteliäs ja reipas pikkusuomenhevonen, joka antaa takuuvarmasti aina kaiken sen mitä suinkin vain osaa. Tamman työskentelymotivaatiota saakin välillä vain ihailla ja eipä neitosen liikkeissäkään juurikaan ole puutteita. Muikku toimii myös hieman kokemattomammalla ratsastajalla näppärästi, eikä se ala kiukuttelemaan tai hermoilemaan vaikka ohjeet olisivatkin kuinka sekalaisia.

Muikulta kysyttäessä sen lempparijuttu on ehdottomasti esteet. Ihan sama onko no kissan vai aasin kokoisia, maalattu täyteen pikkuponeja syöviä peikkoja tai muuten vaan hieman erikoisemman mielikuvituksen omaavan ratasuunnittelijan aikaansaannoksia, niin ne on Muikun mielestä superkivoja. Kaikki minkä yli voi hypätä ja joiden luona saa rellestää oikein luvan kanssa kelpaakin Muikulle vallan mainiosti. Este-radoilla tamma onkin vauhdikas, mutta kuitenkin kuulias ja menee sinne minne pitääkin eikä karkaile käsistä. Hyppysilmä saattaa joskus erehtyä jolloin kaivataan ratsastajan jeesiä ettei ponnisteta ihan mistä sattuu, mutta muuten ei ole omistajalla valittamista. Maastoesteetkin sujuvat Muikulta varsin näppärästi ja se onkin varmajalkainen ratsu myös silläkin saralla.

Vaikka esteet ovat Muikelon ehdoton lemppari, niin sileällä työskentelykin on tamman mielestä varsin mielekästä. Muikusta kuoriutuukin aina koulukentillä mitä hienoin prinsessa, joka tietää olevansa nätti ja pistääkin parasta pöytään esitellen tuomareille suloisen hurmaavaa olemustaan sekä letkeitä liikkeitään. Muikku on kuuliainen ja nopeasti regoiva kouluputte, joka ei sooloile omiaan tai heittele kaulaansa korkeuksiin - toisin kuin monet muut tallin suomenhevoset. Laukkatyöskentely on Muikun bravuuri, kuten myös tamman koottavuus ja kaiken kaikkiaan se onkin hyvin miellyttävä kouluponi, jonka kanssa on ilo työskennellä.

Hoidettaessa Muikku on tapansa mukaan ihana, kuten nyt ehkä selväksi on jo saattanut tulla. Se on lempeä, kiltti sekä huomionkipeä pikkutyttö, joka toivottaa karsinaansa tervetulleeksi kaikki vauvasta vaariin. Tamma tulee toimeen kaikkien kanssa, niin ihmisten, toisten hevosten kuin muiden eläintenkin, joten se on helppo kaveri myös vieraissa paikoissa, kuten eläinlääkärissä ja kisamestoilla. Muikkua voi hoitaa vapaana omassa karsinassaan, ovenkin voisi periaatteessa jättää auki ja tamma lähtisi todennäköisesti vain hoitajansa perään. Tai sitten se suuntaisi lähimmälle ruoka-apajalle, sillä kuten kaikille herttaisille pinkkiponeille, myös Muikullekin maistuu ruoka enemmän kuin hyvin. Namipaloja se onkin kova kerjäämään ja hieman pulskahkoon kuntoon se aina välillä pääseekin kun kaikki heltyvät sen suloisille nappisilmille. Muikku on aina iloisesti lähdössä mukaan mihin ikinä ollaankaan menossa, kuten vaikkapa takapihalle treenaamaan, joten kaikki varusteetkin sille saa helposti päälle ilman kiukutteluja. Talutettaessa tammalla on pieni pahe kiertää aina herkullisilta vaikuttavien pusikoiden kautta, mutta muuten se kyllä pääosin kävelee ihan nätisti vierellä. Ja ei se ainakaan karkaa mihinkään.

Tekstit © Eenu, ellei toisin mainita

Kuvat © Ransu.kuvat.fi