Kuukarin Halina

♡♡  VH00-018-0000  :::  meriitit ♡♡

Ratsuna Halina ei ole automaattilapanen vaikka monet sitä sellaiseksi saattavatkin luulla neitosen rauhallisen olemuksen vuoksi. Ei se toki ala kuumumaan kentällä, mutta työskentelmään päästessä Halina kyllä muuttuu paljon reippaammaksi ja onkin aina innokkaasti menossa mukana. Halina on hyvin herkkänahkainen ratsu joka vaatii hellät, mutta varmat otteet. Epävarma ratsastaja saa vain tammankin epäröimään jolloin se saattaa esteillä helposti kieltää. Itsevarma ja kannustava ratsastaja saakin Halinasta paljon irti ja omimmillaan tamma onkin este- ja maastoesteradoilla. Se on pienenä hevosena hyvin kettterä ja vikkelä jaloistaan eikä sen hyppytekniikassakaan ole silmiin pistäviä puutoksia. Maastoesteillä Halina tarvii entistä enemmän kannustusta erikoisien esteviritelmien kanssa, mutta se on kuitenkin muuten nopea ja tasaisen varma suorittaja. Kouluradat ovat Halinan mielestä hieman tylsemmän puoleisia ja sen keskittyminen ei aina olekaan kouluaitojen sisällä täydellistä luokkaa, mutta Halina kuitenkin kerää pisteet kotiin olemalla nöyrä hevonen varustettuna erinomaisilla liikkeillä ja kuuliaisuudella.

Maasta käsin Halinaa käsiteltäessä voi sen riimunvarteen tai karsinaan laittaa huoletta innokkaita ponityttöjä tai naapurin mummoja eikä tamma ole moksiskaan kunhan se saa ensin hieman haistella ja tehdä tuttavuutta rauhassa. Hieman tutustuttuaan sille on se ja sama kuka sitä hoitaa, kunhan joku vain antaa hänelle huomiota ja hellyyttä niin maailmassa on kaikki hyvin. Sekä tietenkin ruokaa ja kilokaupalla namipaloja sillä Halinalle ne todellakin maistuvat. Hieman pientä pyöreyttä onkin välillä huomattavissa kun tamma ryövää suloisella koiranpentukatseellaan jokaisen ohikulkijan taskut tyhjiksi. Harjatessa Halinaa ei tarvitse sitoa mihinkään, sillä se seisoo nätisti paikoillaan kun niin pyydetään. Kaviot saa siltä puhdistettua helposti ja varusteetkin saa tammalle helposti päälle lukuunottamatta kuolaimia joissa joutuu hieman käyttämään oveluutta jotta ne saa suuhun. Talutettaessa Halina saattaa pysähdellä aina muutaman metrin välein jokaiselle vähänkään vihertävälle ruohontupsulle, mutta muuten se kävelee ihan nätisti taluttajansa perässä.

o. Hippaleikin Jalava (i. Koistilan Jyty), s. 10.11.2017, om. Hippaleikki

KOULUVALMENNUS 16.07.2017

520-sanaa, valmentaja Ida

Tuo kauniin värinen suomenhevonen nojaili lunkisti aitaan Eenun sitä varustaessa valmennusta varten. Tammalla ei tuntunut olevan mihinkään kiire. Välillä se yritti kurottaa kaulaansa alemmas, jotta saisi suuhunsa hieman vihreää heinää aidan alta. Sitä sen ei kuitenkaan annettu tehdä kuolaimet suussa.

Lähetin Halinan ja Eenun tekemään itsenäistä lämmittelyä ensin heidän käveltyään tallipihaa ympäri maasta käsin. Tuo oli hyvä ominaisuus, että osaa ottaa noin rennosti täysin vieraassa paikassa. Se ei edes riemastunut muista valmennuksessa olevista ratsukoista. Korostin lämmittelyssä suoruutta ja totta kai niitä tavallisia juttuja, että hevonen olisi avuilla ja niin edes päin.

Lämmittelyn aikana seurasin ratsukoiden työskentelyä. Halinasta huomasin yllättävän puolen. Se ei ollutkaan yhtä rauhallinen enää ratsastaessa. Ei se siltä näyttänyt, että lähtisi viemään, mutta virtaa riitti, eikä eteenpäin tarvinnut paljoa käskeä. Tamma näytti aika tasaiselta muuten ratsastaa, eikä sen menossa näkynyt olevan mitään ongelmaa. Ehkä täydellinen versio suomenhevosesta?

Valmennuksessa ratsastimme Helppo B / K.N. – SPECIAL- ohjelmasta muutamia pätkiä. Aloitimme ihan ohjelman alusta ratsastamalla alkupysähdys keskihalkaisijalle ravissa. Halina tuli reippaasti suorana keskihalkaisijaa pitkin, mutta pysähtyi huonosti. Se ei ihan vastannut apuihin tarpeeksi herkästi. Liikkeelle lähdössä ei taas ollut mitään ongelmaa. Ratsukko tuli suorana myös lyhyen sivun keskelle, missä se kääntyi vasemmalle. Olin erityisen tyytyväinen Eenun ratsastamiin kulmiin. Halina vastasi hyvin pohkeelle ja oli herkkä. Kulman jälkeen lähdettiin tekemään pitkälle sivulle loivaa kiemuraa, jonka jälkeen jatkettiin lyhyen sivun läpi ja pitkän sivun alussa lähdettiin ratsastamaan keskiravia lävistäjälle. Jälleen erinomaiset tiet ja kulmat, mutta keskiravissa sain huomauttaa, että Eenu työntäisi käsiä enemmän eteen ja antaisi Halinalle tilaa venyttää askeltaan. Uralla taas siirryttiin takaisin harjoitusraviin ja tehtiin lyhyen sivun keskelle voltti. Voltti hieman venyi keskiravin jäädessä hieman Halinalle päälle. Tosin vauhti saatiin taas hallintaan ympyrän aikana. Pitkälle sivulle tehtiin taas loiva kiemura, missä ei jälleen kerran ollut mitään ongelmaa. Otimme vielä alkutervehdyksen pysähdyksen muutaman kerran uudestaan, jotta Halina kuuntelisi ratsastajaansa ja annoin ratsukon hengähtää hetken.

Toiseen tehtävään lähdimme nostamalla laukan lyhyen sivun keskelle ja tehden siihen ympyrän. Halina vastasi hyvin kaikkiin apuihin ja touhotti menemään reippaana. Ympyrältä jatkoimme kulmaan, johon Eenu sai laukattua parin puolipidätteen avustamana ja lähti kulman jälkeen lävistäjälle. Halina tuntui hieman kiihdyttävän vauhtiaan lävistäjällä, mutta Eenu vastasi tamman aikeisiin ja oli ajan tasalla pitelemässä menoa hallittuna. Kun ratsukko saavutti uran, siirryttiin raviin ja jatkettiin uraa lyhyen sivun läpi pitkälle sivulle, jonka keskellä käännettiin vasemmalle ja kentän keskellä nostettiin vasen laukka. Halina oli saanut lisää virtaa edellisestä laukasta ja laukka nousikin edellistä nostoa reippaammin, mutta oli edelleen hallittu. Laukka jatkui vasemmalle ja lyhyen sivun keskeltä lähdettiin taas ympyrälle. Ympyrä meinasi venyä hieman ulos päin tamman puskiessa ulos, joten määräsin uuden ympyrän, jossa Eenun pitäisi olla tiiviimmin tukemassa ulkoa. Toisen ympyrän jälkeen jatkettiin jälleen pitkälle sivulle, jonka alussa lähettiin lävistäjälle. Lävistäjän jälkeen tulikin haastavin osa tehtävästä – käyntiin siirtyminen. Niin kuin olin jo aavistanutkin, käyntiin siirryttiin vasta kulman kohdalla käyden ravin puolella. Halusin vielä uuden käyntisiirtymisen laukasta, joten laukkuutin toisen ympyrän, jonka jälkeen tehtiin siirtyminen käyntiin. Vauhti hiljeni edelleen hieman myöhässä ja ravia hyväksi käyttäen, mutta riittävän hyvin tälle päivälle.

Halinasta huomasi, että se nautti työnteosta ja antoi itsestään enemmän kuin kaikkensa. Parasta siinä oli oma moottori, jota ei tarvinnut kauaa herätellä. Kuitenkin jarruja piti hieman etsiä ja homma meinasi mennä välillä tohottamiseksi.

Tekstit © Eenu, ellei toisin mainita

Kuvat ©  Vapaat